Kävin Vähikkälässä kylässä – voiko paremmin päivän enää alkaa?

Ihmisten kokoisia ratkaisuja etsimässä

Ratkaisujen kiertueella olen keskustellut ihmisten kokoisista paikallisista ratkaisuista monimutkaisiin ilmastoon liittyviin ongelmiin. Olen halunnut tavata nuoria ja keskustella aiheesta heidän kanssaan.

Ehdin ennen maaliskuussa alkaneita koronarajoituksia tavata lukiolaisia Savonlinnassa ja Sodankylässä. Nuorten mielipiteet ovat olleet realistisia ja ennakkoluulottomia. Hallituksen tavoitetta siitä, että Suomi on 2035 hiilineutraali yhteiskunta, nuoret ovat pitäneet hyvänä, mutta ymmärtäneet myös sen, että jokaisen on kannettava oma kortensa kekoon.

Olen halunnut myös Ratkaisujen kiertueella etsiä ja nostaa esiin ihmisten ja alueiden elämää eri puolilla maata. Kanta-Hämeessä yhdeksi aiheeksi tuli kuin itsestään kylätoimintaan kylien elämä ja tulevaisuus sekä tämän eriskummallisen korona-ajan vaikutukset siihen.

Vetovoimatekijänä avoin yhteisöllisyys

Vähikkälän kauniissa hirsisessä seuratalossa nautimme lähiruokalounaan ja puhuimme kylän ja kylätoimijoiden edustajien kanssa muun muassa monipaikkaisuudesta, jossa on lisäksi kyse ihmisten omista valinnoista; halusta asua väljemmin, lähempänä luontoa tai lähempänä omia sukulaisiaan. Kuulin, että kylään olisi halukkaista muuttajia, mutta vapaita asuntoja ei ole saatavilla.

Aiempina aikoina vesireitit olivat tärkeitä tiedon, tavaroiden ja ihmisten liikkumisen kannalta. Olimme ysituumaisia laajakaistan tarpeellisuudesta tänä päivänä monen asian mahdollistajana myös kylän toiminnassa. Vähikkälässä kyläläiset ovat olleet aktiivisia ja hoitaneet valokuituhankkeen yhteisvoimin.

Totesimme, että jo muutamia päiviä työviikostaan mökiltään työskentelevät ihmiset tuovat alueen yrityksille tuloja ja luovat uusia työpaikkoja. Jokainen etätyön kautta mahdollistettu pitkä viikonloppu vapaa-ajan asunnolla pidentää lomasesonkia ja mahdollistaa matkailusta ja kausiväestöstä eläville maaseutuyrityksille lisää tuloja, millä on suora vaikutus aluetalouteen. Etätyö tai osaetätyö on myös vahva ilmastotoimi.

Huoltovarmuudesta puhuimme myös, koska tämä vuosi on näyttänyt hajautetun yhteiskuntamme toimivuuden ja kriisinkestävyyden. Kyläläisten sisäinen viesti oli, että työskentely- ja elinolosuhteista on pidettävä huolta tasapainoisesti myös maaseudulla eripuolilla Suomen.

Vuosi sitten Vähikkälän kylä palkittiin Hämeen vuoden kylänä. Tänä vuonna se sai erityismaininnan Suomen Älykkäin Kylä –kilpailussa. En ihmettele tunnustuksia yhtään. Oman kyläkoulun sitkeä puolustus, koulun ja kyläläisten tiivis yhteistyö sekä tavoite olla tulevaisuudessa Suomen tunnetuin kylä ja monipuolisten kulttuuripalveluiden tuottaja.

Kylätoiminnassa otekorkeus kohdallaan

Päivän päätteeksi kävimme tutustumassa kylällä sijaitsevaan Sauvalan kartanoon.

Sauvalan kartanolla on pitkät perinteet ja Suomen oloissa harvinaista yritystoimintaan järjestämällä jahteja, joissa metsästetään etupäässä fasaaneja sekä lisäksi myös sorsia, peuroja ja hirviä. Oli hienoa tavata yrittäjäperhe ja kuulla perheyrityksen tarina ja miten he olivatkaan päätyneet nykyiseen yritystoimintaan. Kartanoon johtavan tien vieressä oli useita värikkäitä fasaaneja.

Kaunis kuulas marraskuinen päivä hämäläisessä kumpuilevassa maisemassa alkoi hiljalleen hämärtyä, kun lähdin kotimatkalle. Mietin hyvin tyytyväisenä päivän antia. Erityisesti jäi mieleen kyläläisten erinomainen ote asioihin: kylätoiminnassa ei pidä vähätellä ja otekorkeuden pitää olla kohdallaan!

Lisäksi mietin tyytyväisenä, että kyläkoulussa on kasvamassa seuraava sukupolvi kylätoimintaan.

Blogi on julkaistu myös maaseutupolitiikka.fi -sivuilla.