Mitä meidän huomisen ruokalautasella on?

Mitä sitä söisi lounaaksi? Kysymyksestä on tullut korona-aikaan vähän liiankin tuttu. Sen lisäksi, että ideat meinaavat loppua kesken lounaan loihtimisen suhteen, pohtii sitä aina eri ruokavalintoja kestävyys- ja terveysnäkökulmasta. Syvä huokaus. Voisipa joku tuupata minua tänään kestävän, terveellisen ja monipuolisen lounasvaihtoehdon valintaan.

Kestävämmän ruoka-arjen haasteet ovat todellisia

Kestävämpi arki vaatii yhteiskuntamme siirtymistä kohti kestävää ruokajärjestelmää. Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut hallitusohjelman mukaisesti ilmastoruokaohjelman, jonka tarkoituksena on tukea tätä reilua siirtymää kestävään ruokajärjestelmään ja huomioida kaikki kestävyyden näkökulmat: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävyys. Koska tavoittelemme merkittävää systeemistä muutosta, on sen vaikutuksia ennakoitava monipuolisesti eri näkökulmista. Sen vuoksi halusimme ohjelman valmistelun aikana käydä rakentavaa keskustelua ruoasta ja matkasta kohti huomisen ruokalautasta.

Järjestimme Erätauko-säätiön kanssa kymmenen Erätauko-keskustelua kestävästä ruoasta ja ruokamuutoksesta. Vierailimme etäyhteyksin muun muassa Kurikassa, Kemijärvellä ja Raaseporissa. Kestävämmän ruoka-arjen haasteiksi keskustelijat nostivat esiin valinnan mahdollisuuksien puutteen, vahvassa olevat tavat ja tottumukset sekä ruokailijoiden eri mieltymyksien yhdistämisen. Keskusteluista kumpusi ihmisten halu tehdä töitä kestävämmän ruokajärjestelmän mahdollistamiseksi. Erätauko-menetelmän ansiosta myös he, jotka herkästi jäisivät keskusteluiden ulkopuolelle, tulivat kuulluiksi. Kestävää ruokajärjestelmää kun rakennetaan paikallisista lähtökohdista käsin.

Ilmastoruokaohjelman tulevaisuuden ruokajärjestelmän lautasella ihmiset voivat hyvin luonnon ehdoilla

Ilmastoruokaohjelman tavoitteita kuvaa tulevaisuuden ruokalautanen, joka tarjoaa myös ideoita lounaan suunnitteluun. Lautasella on enemmän kalaa ja kasvikunnan tuotteita, kohtuudella vastuullisesti tuotettua lihaa ja maitotuotteita, enemmän sesonkipainotteista ruokaa, vähemmän tuotettua ruokahävikkiä ja enemmän ruokajärjestelmän sivuvirtojen hyödyntämistä.

Kestävää ruokajärjestelmää ja uusia toimintamalleja luodaan monin tavoin. Vastuulliset ruokapalvelut –kehitysohjelmassa mukaan valitut kymmenen ruokapalvelutoimijaa kehittävät toimintaansa kestäväksi edistämällä vastuullisia toimintamalleja muun muassa hankintojen ja työhyvinvoinnin osalta. Mukana on ruokapalveluita ympäri Suomea. Ruokapalveluiden kokeilut ja kehitystoimet tulevat kaikkien nähtäville, ja niistä kannattaa ottaa inspiraatiota oman alueen ruokapalvelun vastuullisuuden kehittämiseksi.

Proteiiniklusterin avulla vahvistetaan kotimaisten kasviproteiinituotteiden kehitystä ja tuotannon kasvua, jotta huomisen ruokalautaselta löytyisi enemmän kotimaisia kasviproteiinituotteita. Yhteishankkeen ovat käynnistäneet maa- ja metsätalousministeriö, Vilja-alan yhteistyöryhmä ja VTT.

Kotimaisen kalan kulutuksen lisäämiseksi nykyisten ravitsemussuosituksien mukaiseen tasoon, 2,5 annosta kalaa viikossa, edistetään kotimaisen kalan edistämisohjelman avulla. Tavoitteen saavuttamiseksi konkreettisia muutoksia tehdään kalan alkutuotantoon ja teollisuuteen sekä kehitetään kalatuotteita vastaamaan kuluttajien kysyntään.

Maaseutu tarjoaa kestävän arjen edellytyksiä

Suomalainen maaseutu on avainasemassa, kun luodaan kestävää ruoka-arkea. Kannattaa olla varmistamassa, että ruokapalveluille ja kuluttajille on tarjolla nimenomaan kotimaista kasvis- ja kalapainotteista ruokaa. Ja mitä muita kuluttajia kiinnostavia korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita maaseudulla voidaan tuottaa auttamaan kestävän arjen toteutumisessa?

Ilmastoruokaohjelman tavoitteet saavutetaan ruokajärjestelmän yhteistyöllä: tutkijoiden, yritysten, tuottajien ja kuluttajien. Maaseudulla ja kaupungeissa.