Mutta mitä tapahtuu maaseudulla/e?

Kaarinan kunnan keskusta kasvoi hiljalleen isovanhempieni maatilan vanhoille pelloille, joista isoisä ei olisi halunnut luopua. Tuli taloja, virastorakennuksia, päiväkoteja, kauppoja, kouluja, supermarketteja, puistoja, teitä ja urheilukenttiä. Nyt siskoni perhe asuu tuossa kotitalossamme kaiken keskellä. Kaarina jatkaa kehittymistään. 

Muutos on ollut sadassa vuodessa suuri, mutta Kaarina taitaa Turun kupeessa kuulua niihin alueisiin, jotka maaseudun ja Suomen muutoksessa ovat kuitenkin pääasiassa hyötyneet. Kaarina on viime vuosina äänestetty kärkisijoille, kun on etsitty Suomen parasta paikkaa asua. 

Kaupungissa vai maaseudulla? 

Valtaosa suomalaisista on kiinni kaupungeissa ja seutukunnissa, joissa on omat työt, palveluita ja arkinen elämä. Samaan aikaan suurimmalla osalla suomalaisista on edelleen juuret maaseudulla. Monella omaa sidettä maaseutuun pitää edelleen yllä suku, mökki tai oma metsä ja maa. 

Oman kokemukseni mukaan suhde maaseutuun on monella lämmin, jopa romanttinen, vaikka median kautta kuulee ja lukee lähes päivittäin eri alueiden haasteista. Moni haluaisi asua maaseudulla tai palata kotipaikkakunnalle, “jos se vain olisi mahdollista”. 

Romanttinen muisto ja kokemus maaseudusta voi olla myös haitaksi. Sellaisissa muistoissa maaseutu typistyy herkästi menneen muisteluun ja saavuttamattoman ihailuun: oli kauniimpia kesiä, lumisempia talvia, puhtaampia järviä ja vaikuttavampia metsiä. Oi niitä aikoja. Mutta pidämmekö liian herkästi kiinni vanhoista maaseudun muistoistamme ja etsimme ehkä itsellemme hektisessä ajassa rauhaa jostakin, mikä kauan sitten oli totta? 

Tiedämmekö, mitä kaikkea tapahtuu tänään Salmivaarassa, Hyrynsalmella, Karttulassa, Rantasalmella, Alastarolla tai Korppoossa? Minkälaisessa mielenmaisemassa ja todellisuudessa eri paikkakunnilla tällä hetkellä eletään? Onko tarjolla ahdistusta muutoksesta vai eteenpäin katsomista, yhteisiä tekoja ja uudenlaisia mahdollisuuksia? 

Millaista on hyvä elämä sinun ja minun mielestä? 

Korona-aika on saanut maaseudun kannalta aikaan myös hyviä muutoksia. Olemme huomanneet, että joskus töitä voi tehdä valtaosin myös etänä. Aikaa voi käyttää muuhunkin, kuin työmatkoihin. Kouluja ja päiväkoteja löytyy edelleen ympäri Suomen. Elämisen ja hyvän arjen mahdollisuuksia on myös kasvualueiden ulkopuolella. 

Kun halutaan uudistumista ajassa ja mahdollisuuksia koko Suomelle, on hyvä lähteä liikkeelle siitä, että selvitämme, mitä itse asiassa kukin pitää hyvänä uudistumisena ja tärkeinä mahdollisuuksina. On tärkeää kysyä, että minkälainen paikka olisi paras asua itse kullekin. 

Vain ymmärtämällä ihmisten ajatuksia ja kokemuksia, heidän toiveitaan ja tarpeitaan, voidaan lähteä kehittämään uudenlaista maaseutua ja miettiä tarvittavia mahdollisuuksia. Siksi tarvitaan dialogia. Dialogia asukkaiden ja päättäjien kesken, dialogia kaupunkilaisten ja maalla asuvien kesken, dialogia nuorten, kouluttavien laitosten ja työpaikkojen edustajien kesken. 

Kun dialogin avulla saadaan syvempää ymmärrystä, on se käytännössä tärkeää tietoa. Kun on enemmän ymmärrystä ja tietoa, on helpompaa tehdä ratkaisuja ja päätöksiä sekä suunnata tulevaan. 

Tämän vuoksi on hienoa, että Maaseutuparlamentin 2021 yhteydessä järjestetään Ideafestivaali-kokonaisuus, johon sisältyy rakentavia dialogeja, joihin kutsutaan erilaisia ihmisiä keskustelemaan maaseudun tulevaisuudesta ja jakamaan omia kokemuksia hyvästä elämästä kaupunkien ja ruuhka-Suomen ulkopuolella.

  Tasavertainen ja rakentava kohtaaminen, keskusteleminen ja kuunteleminen ovatkin jo itsessään tärkeitä tekoja, kun pohditaan maaseudun mahdollisuuksia ja tulevaisuutta. Ja maatilan tyttönä haluan ajatella, että se näyttää hyvältä.