Paikallisuus esiin ilmastonmuutoksen ratkaisijana

Me suomalaiset haluamme pitää huolta luonnostamme, josta kertoo vaikkapa todella tiukka suhtautumisemme roskaamiseen tai ainutlaatuiset jokamiehenoikeutemme. Valittiinhan Suomi vastikään maailman parhaaksi luontomatkailumaaksikin!

Tätä taustaa vasten minua kummastuttaa luonnonvarojemme ympärillä pyörivä keskustelu, jossa sekä metsänomistajat että maatilayrittäjät ovat kokeneet syyllistämistä. Ministerinä, maanviljelijänä, metsäihmisenä sekä koululaisen isänä tilanne oli minulle hyvin ristiriitainen. Monelle itseni kaltaisesta läheisestä luontosuhteesta nauttivalle tuli tunne, kuin se mitä puhtaan ja ainutlaatuisen luontomme eteen olemme Suomessa vuosia tehneet olisi jotain väärää.

Maa- ja metsätalous ovat ratkaisujen aloja

Arvostelun sijaan maanviljelijät ja metsänomistajat ansaitsevat kiitokset tekemästään työstä – heidän käsissään maa- ja metsätalous ovat ratkaisujen aloja.

Maa- ja metsätalous ovat ainoat toimialat, joilla hiiltä sidotaan. Näillä sektoreilla ilmastonmuutos myös tuntuu ja koetaan ensimmäisenä, siksi sen torjumiseksi on tehty jo vuosia töitä.

Samoihin aikoihin nuoret osoittivat mieltään eduskuntatalon edessä ja vaativat meiltä päättäjiltä konkreettisia tekoja ilmastokysymyksen ratkaisemiseksi. Heillä on täysi oikeus vaatia meiltä korkeampaa kunnianhimoa ja kirittää meitä toimissamme.

Tältä pohjalta syntyi ajatus Ratkaisujen kiertueesta. Halusin lähteä kiertämään Suomea ja tuoda esiin jo olemassa olevia hyviä ratkaisuja esim. fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa. Halusin vierailla yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa tutustumassa eri alojen uusiin innovaatioihin sekä istahtaa pohtimaan asiaa eri luonnonvara-alan toimijoiden kesken. Jokaisella paikkakunnalla haluan erityisesti tavata nuoria ja kuulla heidän näkemyksiään asiasta.

Olemassa olevat kestävät ratkaisut esiin

Suuntasin ensimmäiseksi Savonlinnaan. Mietimme yhdessä lukiolaisten kanssa omia tärkeimpiä ilmastotekojamme. Päivittäinen liikkuminen, ruoka, kuluttaminen ja matkustaminen nousivat kärkeen. Keskustelu nuorten kanssa oli hedelmällistä. Pohdimme, miten saisimme isot valtiot myös ymmärtämään tilanteen ja toimimaan ilmaston ja ympäristön hyväksi. Paljoa ei ole puhuttu siitäkään, että olimme vuonna 2018 Euroopan unionin jäsenistä eniten hiilidioksidipäästöjä vähentänyt valtio.

Tapasin myös eteläsavolaisia maanviljelijöitä, joiden viesti oli selkeä: vain kannattava maatalous voi tehdä ilmastotekoja. Hallitus sai kehuja biokaasun edistämisestä ja samalla tuli selkeä viesti, että luonnonvara-alan tutkimukseen on satsattava jatkossakin.

Kävin tutustumassa Erosen Kalaan, paikalliseen perheyritykseen, joka välittää suomalaisiin koteihin kotimaista järvikalaa. Tämän talven poikkeuksellinen sää on tehnyt kalastamisesta haasteellista.

Seuraavaksi kävin Sodankylässä tutustumassa muun muassa kunnan esimerkilliseen työhön lähiruuan käyttämisestä julkisissa ruokapalveluissa. Metsähallitus kokoaa alueella metsäalan toimijat yhteen hiilineutraalin metsähoitoteeman ympärille. Sodankylän lukiolaiset muistuttivat minua siitä, että ” muista kääntää katse aina välillä kohti pohjoista” ja muista pohjoisen elinkeinoja kuten poronhoitoa.

Paikallisuutta on ilmastonmuutoksessakin painotettava

Kiertue on vasta alkumetreillä, mutta minulla on vahva tunne siitä, että tällaista paikallisuutta on ilmastonmuutoksessakin painotettava, sitä että teemme Suomena oman osamme ja että viljelijät ja metsänomistajat ovat sitoutuneita ympäristötoimiin ja haluavat olla osa ratkaisua.

Helmikuun alussa me hallituspuolueiden edustajat keskustelimme käytännön toimista 2035 hiilineutraali Suomi tavoitteen saavuttamiseksi. Hallitus tunnistaa, että maa- ja metsätalous on ilmastonmuutoksen torjunnassa ratkaisujen ala. Voimme vahvistaa metsien ja peltomaan hiilinielua entisestään. Tämän tueksi hallitus päätti ulottaa Kestävän Metsätaloudenrahoituslain (Kemeran), myös tuhkalannoituksen tukemiseen ja valmistelemme lain metsityksen tuesta. Näin saadaan lisää metsää joutomaille ja peltoheitoille.

Olen tyytyväinen, että hiilineutraalius 2035 -tavoitteen saavuttamiseen on sitouduttu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Pitkien etäisyyksien maassa pitää voida liikkua autolla jatkossakin. Kyse ei ole ihmisten elämäntapavalinnoista, vaan siirtymästä fossiilitaloudesta puhtaaseen bio- ja kiertotalouteen. Samalla voimme myös vahvistaa Suomen taloutta, työllisyyttä ja kilpailukykyä.

Kiertue on nyt tauolla koronaepidemian takia, mutta syksyllä suuntaan taas matkaan. Paikallisia ratkaisuja eri puolilla Suomea tulee nostaa esiin. Olkaa ylpeitä ratkaisuistanne ja jakakaa tietoa eteenpäin. Maaseutuparlamentti.fi –alusta on hyödynnettävissänne.

Maaseutuparlamentissa teen yhteenvedon siitä, mitä olen matkalla oppinut ja löytänyt. Nähdään viimeistään Kurikassa syksyllä 2021!