Älykäs maaseutu : Kylän oma kuituverkko ja hyvinvointiteknologiaa esittelevä Älykoti

Projektipäällikkö Jaana Vainiopään vierellä oleva Pepper asuu Älykodissa. Pepper-robotit toimivat jo nyt esimerkiksi aularobotteina, mutta hoivaroboteille aika ei ole ihan vielä kypsä. Ne ovat kuitenkin tulevaisuutta, joten Älykoti tutustuttaa myös niihin. Mistä oikein on kyse?

Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAmk) sosiaali- ja terveysalan yksikössä sijaitsee esteetön ja viihtyisä Älykoti, Seinäjoki Home of Wellbeing, jossa robotit ja tekoäly avustavat arkisissa askareissa. Valot ja osa sähkölaitteista toimivat puheohjauksella. Älykodin avulla tehdään tunnetuksi tekoälyn, mobiilin terveysteknologian (eng. Mobile Health, mHealth) ja robotiikan sovelluksia Etelä-Pohjanmaan sote- ja hyvinvointialan pk-yrityksille.

– Älykoti valmistui keväällä 2020. Sen tarkoitus on muun muassa tutustuttaa robotiikkaan ja tuoda teknologia tutuksi maakunnassa, välittää tietoa siitä, minkälaista jo on olemassa ja millaista tulevaisuus voisi tuoda tullessaan. Lisäksi se toimii opetuskäytössä, kertoo projektipäällikkö Jaana Vainionpää SeAmk:sta.

Hyvinvointiteknologia tukee kuntoutusta ja kotona asumista

Älykoti sisältää yli 30 erilaista hyvinvointiteknologian sovellusta, jotka yhdessä muodostavat kodinomaisen ympäristön havainnollistamaan tulevaisuuden älykästä kotona asumista. Älykodissa on myös esimerkiksi neurologiseen kuntoutukseen tai toimintaterapiaan soveltuva rehabWall-sovellus, jossa kuntoutuja voi esimerkiksi tehdä pelattavia harjoituksia virtuaalilasien avulla.

– On tarkoitus, että laitteiden avulla hyvinvointiteknologia tehtäisiin mahdollisimman tutuksi alueemme yrityksille. Älykodin tavoitteena on madaltaa kynnystä ottaa teknologioita käyttöön omassa toiminnassa. Pyrimme myös luomaan positiivisempia mielikuvia ja madaltamaan ennakkoluuloja, Vainionpää jatkaa.

Älykoti on saanut hyvän vastaanoton, vaikka koronapandemia hieman sotki lanseeraussuunnitelmia. Kiinnostusta kuitenkin on niin yrityksissä kuin kunnissa ja oppilaitoksissa. Jatkokehittämisessä onkin tärkeää luoda toimiva innovaatioekosysteemi, Living Lab, jossa eri sidosryhmät voivat kokeilla ja kehittää uutta.

Living Lab -hanke jatkokehittää

Älykodin rakentaminen toteutettiin Tekoäly, mHealth ja robotiikka hyvinvointialojen uudistajina Etelä-Pohjanmaalla -nimisessä hankkeessa. Syyskuussa 2021 alkaneessa SOTE Living Lab -jatkohankkeessa kehitetään toimintamalleja ja -käytäntöjä, joiden avulla yritykset ja muut sidosryhmät pääsisivät todella kehittämään omia teknologioitaan aidossa ympäristössä.

– Älykotia hyödynnetään myös sosiaali- ja terveysalan opetuksessa, ja jo nyt sen laitteisiin ja sovelluksiin pääsee tutustumaan vapaasti valittavilla jaksoilla. Teknologia pyritään kuitenkin tuomaan pian osaksi perusopetusta. Toivottavasti pystymme tulevaisuudessa ja tarjoamaan lisäksi hyvinvointiteknologiaan, robotiikkaan tai tekoälyyn painottuvia kursseja, Vainionpää kertoo.

Hankkeiden rahoittajina ovat SeAmkin lisäksi Etelä-Pohjanmaan liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR.

Kylän oma kuitu

Ilvesjoen kylä sijaitsee aivan Etelä-Pohjanmaan reunalla, Kurikan Jalasjärven eteläpäässä Kauhajoen ja Karvian rajalla. Ilvesjoelle on rakennettu Leader-tuen avulla valokuituverkko. Kuidun rakentaminen on arvokasta ja kyläyhdistys otti hankkeen toteuttamiseksi myös lainaa. Koko hankkeen kustannus oli yli 300 000 euroa, josta 65 %:iin saatiin Leader-avustus.

Kuituverkko valmistui kolme vuotta sitten, ja tänä vuonna sitä varten otettu laina on kokonaan maksettu. Lainan maksua on katettu liittymien kuukausimaksuilla, joita toki käytetään myös verkon ylläpitotöihin.

Verkko alkaa pian tehdä kyläyhdistykselle tuottoa, mitä taas voidaan käyttää kylän kehittämiseen.

– Kuituverkko on ollut kannattava hanke, sillä moni on kiitellyt yhteyksien toimivuutta. Verkkoon innostui liittymään 63 taloutta. Kehittelemme vielä, että miten jälkikäteen liittyminen tulisi sujuvammaksi, kertoo Ilvesjoen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marianne Hongisto.

Ilvesjoen kyläverkko oli valmistumisvuonnaan 2018 mukana myös European Broadband Award -kilpailun (Euroopan unionin laajakaistakilpailu) finaalissa. Kyläyhdistyksen kuituverkko pääsi tuolloin ainoana suomalaisena hankkeena mukaan kilpailuun.

Marianne Hongisto Ilvesjoen kylän valokuituverkon keskusyksikön vierellä – täältä se tieto kulkee.

Menestyvä liiketoiminta tarvitsee kuitua

Ilvesjoella on paljon yritystoimintaa, muun muassa viinatehdas Pramia. Yhtiöllä on myös kierrätysmuoviliiketoimintaa, jota pyöritetään sen toisesta toimipaikasta käsin Toholammilta. Viinatehtaalla kehitetään ja tehdään kaikki tuotteet itse, omalla tuulivoimalla ja luontoa kunnioittaen. Ilman luotettavaa verkkoyhteyttä, ei nykyaikainen yritystoiminta olisi maaseudulla mahdollista.

– Nopeaa yhteyttä tarvitsevat myös maatilat, joiden pitää välittää tuotantoon liittyviä tietoja reaaliajassa eteenpäin esimerkiksi viranomaisille, Hongisto toteaa.

Kuitu tukee monipaikkaista asumista

Valokuituverkko on sähköverkkoon verrattavissa oleva perusedellytys, joka pitää maaseutua elävänä. Etenkin pandemia-aikana korostunut etätyön tekeminen ja toisaalta myös monipaikkainenasuminen ovat edelleen nostaneet toimivien yhteyksien tarvetta kaikkialla Suomessa. Valokuitu voi olla ratkaisevassa roolissa päätöksenteossa, kun pohditaan kakkosasunnon ostamista tai kokonaan maaseudulle muuttoa.

– Esimerkiksi Ilvesjoelle muutti hiljattain pariskunta Iso-Britanniasta. Pariskunnan rouva on kotoisin kylästämme. Valokuituverkko helpotti heidän muuttopäätöstään, ja kuulemma täällä on paremmat yhteydet kuin lähtökaupungissa, sanoo Hongisto.

Kurkkaa älykotiin! 

SeAmk Älykoti on mukana Maaseutuparlamentin Tietoiskussa keskiviikkona 29.9.2021 klo 14. Katso koko ohjelma.

Teksti: Susanna Korkiatupa
SeAmk kuva: Susanna Korkiatupa
Ilvesjoen kuva: Irene Hongisto