Hiiliviisas maaseutu: Maaseudun yritykset näyttävät mallia ympäristöratkaisuillaan

Hakola on suomalainen huonekalumerkki, jota leimaavat laatu, leikkisyys, eettisyys ja design. Hakola Huonekalu Oy:n päätuote ovat käsityönä valmistettavat sohvat. Tuotteita myydään verkkokaupassa ja omissa kivijalkamyymälöissä Helsingissä ja Jurvassa, minkä lisäksi ne kuuluvat Stockmannin valikoimiin.

Yrityksen juuret juontavat Kurikan Jurvaan, jossa sohvat valmistetaan maaseudun keskellä. Operatiivinen johtaja Jari Hakola miettii, että tässä maisemassa, jos missä, ymmärtää ympäristötekojen merkityksen. Niissä yritys on edelläkävijä ja haluaa toimia esimerkkinä.

Toinen tärkeä tavoite on elinmahdollisuuksien luominen seudulle. Yritys työllistää reilut 30 työntekijää ja saman verran välillisesti alihankkijayrityksissä.

Tuotteilla on muun muassa Avainlippu- ja Design From Finland -sertifikaatit.

Jurvalainen puusepänperinne elää tuotteissa

Perheyrityksen perusti Jarin isä Eero vuonna 1963. Sohvien valmistus alkoi entisessä navetassa.

Toimitiloja on laajennettu moneen otteeseen. Aivan näinä aikoina saadaan käyttöön uusi tehdashalli. Toimitusjohtajana aloitti muutamia vuosia sitten jo kolmannen polven hakolalainen, Jarin tytär Annaleena.

Viime vuosien aikana on tehty isoja muutoksia ja investointeja ja kasvettu niiden mukana. Sohvien lisäksi mukaan ovat tulleet puuhuonekalut, joita valmistaa kymmenkunta kumppaniyritystä. Näin luodaan uudistuvassa ajassa mahdollisuuksia jurvalaiselle pitkän linjan puuseppäperinteelle ja -osaamiselle.

Design tulee suomalaisilta suunnittelijoilta.

– Kumppaniksi on valikoitunut tekijöitä, jotka jakavat samat arvot, kuvaa Jari.

Huoltokonsepti Hakolan erikoisuus

Kaiken lähtökohta ovat kestävät ja huollettavat tuotteet, joiden tarkoitus on pysyä omistajiensa elämässä vuosikymmenet ja muuntua tarpeen mukaan.

Hakola on juuri lanseeraamassa huonekalujen huoltopalvelua – tiettävästi ensimmäisenä huonekaluvalmistajana Suomessa. Se tarkoittaa vaikkapa sitä, että jos sohvan kangas tai jalat halutaan vaihtaa tai siihen tarvitaan varaosaa, tehtaan huoltopalvelu tulee avuksi.

– Näin asiakkaita on toki palveltu tähänkin asti, mutta nyt palvelu on tuotteistettu.

Ympäristöystävällisiä valintoja

Materiaalit valikoidaan tarkkaan ja ne tulevat mahdollisimman läheltä. Suurimmat yhteistyökumppanit ovat omalta seudulta. Sen takia kuljetusmatkat ovat lyhyitä.

Tuotteiden valmistuksessa kierrätys on tehokasta. Leikkuuylijäämästä syntyy kumppaniyrityksissä muun muassa laukkuja. Myös kierrätyskankaita on käytössä.

Tehtaan koneet saavat pääosan sähköstä aurinkopaneeleista. Tuotantotilojen lämmityksessä käytetään ilmalämpöpumppuja.

Kestopakkaus korvasi muovikääreet

Hakolat ovat halunneet päästä eroon myös tuotteiden käärimisestä muoviin. Sitä varten yritys on kehittänyt kestokasseja, joihin tuotteet pakataan. Seuraava samaan suuntaan suuntautuva kuljetus palauttaa kassit takaisin tehtaalle.

– Systeemi on toiminut hyvin. Sama kassi on kiertänyt jopa 50 kertaa, Jari kertoo.

Jos tuote lähtee seudulle, josta kierrätyskassin palautuminen tehtaalle on hankalaa, se pakataan aaltopahviin, jonka voi kierrättää pahvinkeräyksessä.

Hakolat haluavat pyrkiä ympäristöasioissa koko ajan parempaan. Esimerkiksi sohvien täytevaihtoehtoja mietitään.

Mutta palataanpa vielä yrityksen arvoihin ja tuotteisiin. Keskeinen sija niissä on leikillisyydellä. Elämässä ja kodeissa pitää nimittäin yrittäjien mielestä olla iloa ja ripaus pinkkiä.

Se sinetöi kotimaisten hyvän mielen design-kalusteiden reseptin.

Kurikkalaiset maatalousyritykset siirtyvät biokaasuun ja aloittavat polttoainemyynnin

Kurikan Jalasjärven Hirvijärven kylässä kuljetaan kehityksen etunenässä. Kylästä löytyy tällä tietoa vielä tämän vuoden aikana peräti kaksi kaasuautojen tankkauspistettä.

Tankkauspisteet syntyvät ”oheistuotteina”, kun maatalousyritykset Picnus Oy ja Viinamäen Farmi Oy siirtyvät biokaasun käyttöön, ja kaasua syntyy yli oman tarpeen. Viinamäen tilan tytäryhtiö Farmikaasu Oy tulee välittämään biokaasua myös teollisuudelle.

Molemmat tilat ovat tehneet noin 1,5 miljoonan euron investoinnin biokaasulaitoksiin. Tavoitteena on liki täysi omavaraisuus sähkössä ja lämmityksessä.

Biokaasulla korvataan tiloilla myös polttoöljyä. Sitä ei enää tänä syksynä ole tarvittu viljaa kuivatessa. Laitokset saatiin käyntiin juuri puintikauden alkaessa.

Sähkönkulutus vastaa 60 omakotitaloa

Yrittäjä Timo Viinamäki laskee, että investoinnit vähentävät Jalasjärvelle virtaavan sähkön määrää 60 omakotitalon verran. Niin suuri on tilojen yhteenlaskettu sähkönkulutus, mikä nyt korvataan omalla sähköntuotannolla. Tämän päälle laitosten kapasiteetti riittää 300 henkilöauton polttoaineeksi.

– Samalla saavutetaan tiloillamme hiilineutraalius, laskee Picnus Oy:n Kyösti Marttila.

Biokaasulaitoksia löytyy koko Suomesta vasta muutamalta kymmeneltä tilalta.

Jatkuvan kehityksen tiellä

Picnus Oy:tä pyörittävät Kyösti ja Saara Marttila ja Matti-poika. Tilalla on 150 lypsävää, yli tuhat lihasikaa ja 600 hehtaaria viljelypinta-alaa sekä metsätaloutta. Yritys työllistää vakituisesti kaksi ulkopuolista työntekijää, kesäkaudella 5–6.

Noin viiden kilometrin päässä pyörittää Timo Viinamäki vajaan 500 lehmän lypsykarjatilaa. Yritys työllistää 11 vakituista työntekijää, kesäaikana noin 16.

Molemmat yritykset ovat kasvaneet ja investoineet jatkuvasti. Liikkeelle on lähdetty ”vanhan ajan mittakaavan” maatiloista.

Yritykset tekevät yhteistyötä kuuden tuottajan kehittämisrenkaassa, joka tekee muun muassa lannoiteostot yhteisvoimin.

Huolella laskettu investointi

Biokaasulaitos on kiinnostanut heitä jo pitkään, sillä energiankulutus on maatiloilla suurta ja toisaalta laitokseen soveltuvaa syötettä riittää. On vaadittu kuitenkin paljon tutkimusta, opiskelua ja laskelmia siitä, kuinka investointi saadaan kannattamaan.

Investoinnit pitävät sisällään reaktorin lisäksi oheisrakennuksia. Myös infraa on tarvittu paljon: yksistään lietettä kuljettavia putkia on kaivettu tonteilla noin kilometrin verran.

Liete muhii reaktorissa noin 42 päivää. Sen jälkeen se jatkaa matkaa vanhaan lietealtaaseen, josta se hyödynnetään entiseen tapaan lannoitteena.

Lannan lisäksi laitokseen syötetään olki- ja säilörehujätettä, jatkossa myös teollisuuden sivuvirtoja.

– Matematiikkaa ja testaamista vaatii vielä se, mikä on paras kokonaisuus laitoksen syötteeksi. Reaktorin syöttäminen vastaa siinä mielessä lehmän ruokkimista, Kyösti kuvaa.

Kerrannaishyödyt näkyvät lannoituksessa

Oheishyötyjä on monia. Yksi keskeinen on se, että jatkossa pelloille levitettävästä lietteestä haju puuttuu lähes kokonaan.

– Lietteen pumpattavuus ja levitettävyys paranevat. Typpi on paremmin käytettävää ja nopeammin kasvien hyödynnettävissä. Myös rikkaruohon siemenet kuolevat, yrittäjät summaavat.

– Merkittävää on myös omavaraisuuden tuoma huoltovarmuus.

Kaasuautojen hyödyt unohtuvat sähköautojen alle

Yrittäjät haluavat olla ratkaisullaan suunnannäyttäjiä. He näkevät, että vastaavia laitoksia mahtuisi Kurikkaan kymmenkunta lisää. Niin isoista investoinneista puhutaan, että kunnon kannustimia kuitenkin tarvittaisiin.

– Ilman huolellisia laskelmia investointiin ei ole syytä lähteä. Kuviota kannattaa pyörittää niin kauan, että tästä saa oikeasti tilalle tukijalan, Kyösti sanoo.

Tilakohtainen kysymys on myös se, kannattaako tuottaa vain sähköä vai myös polttoainetta.

Sähköautohypetys on noussut heidän mielestään niin suureksi, että siinä sivussa jäävät huomaamatta kotimaisen biokaasun mahdollisuudet.

– Olisi hyvä seurata, mihin se sähköjohdon toinen pää johtaa. Meillä Suomessa on kesälläkin noin neljännes tuontisähköä, huomauttaa Timo.

Teksti: Minna Saloranta

Hakolan kuva: Ilkka Saastamoinen. 

Picnuksen ja Viinamäen kuvat: Niko Saarinen
Ulkokuvassa maatalousyrittäjät vasemmalta oikealle: Matti Marttila, Kyösti Marttila ja Timo Viinamäki. Sisäkuvassa vasemmalta oikealle Timo Viinamäki, Kyösti Marttila ja Matti Marttila.