Virtuaalinen ohjelma

Maaseutuparlamenttiin 2024 voi osallistua myös virtuaalisesti. Ilmoittaudu mukaan!

Virtuaalinen ohjelma

Kaikki päälavan ja Studio-lavan keskustelut striimataan suorana tapahtuman virtuaaliselle alustalle. Keskustelut ovat seurattavissa suorana myös Yle Areenasta.

Virtuaaliset työpajat

Maaseutuparlamentin virtuaaliset työpajat järjestetään perjantaina 27.9. klo 13 ja 14. Ilmoittaudu mukaan virtuaalisiin työpajoihin tapahtumailmoittautumisen yhteydessä.
  • Ilmastoviisasta ruokaa tulevaisuuden kuluttajille Suomessa ja maailmalla

    Järjestäjä: KIKE-hanke / Fennopromo Oy

    Aika: pe 27.9. klo 13

    Suomella on kaikki mahdollisuudet tulla kokoaan suuremmaksi kestävän kehityksen mukaisten elintarvikkeiden tuottajaksi kotimaan ja kansainvälisille markkinoille. Lisää euroja ilmastoviisaudesta! Tarjotaan kuluttajille globaaleilla markkinoilla mahdollisuus tehdä ympäristöviisaita valintoja ruokapöydissään.

    Esiintyjinä Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE)-hanke asiantuntijoineen.

  • Osuuskunta yhteistyön alustana – Konkreettisia ratkaisuja yhteisöjen tarpeisiin

    Järjestäjä: Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo ry

    Aika: pe 27.9. klo 13

    Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon virtuaalisessa työpajassa tarkastellaan osuuskuntien roolia maaseudun yhteisöjen palveluiden tuottajana ja mietitään uusia mahdollisuuksia. Keskustellaan siitä, miten osuuskunnat voivat vastata maaseudun moninaisiin tarpeisiin 2020-luvulla ja esitellään esimerkkejä onnistuneista osuuskuntamalleista, kuten monialaisista työosuuskunnista ja kyläkaupoista. Käytännön vinkit ja ryhmätyöt auttavat hahmottamaan, mitä yhteinen osuuskunta voisi tehdä ja mitä sen muodostaminen vaatii yhteisöltä.

    Yritysneuvoja Matti Ketolan haastateltavaksi saapuvat toimitusjohtaja Pia Reipas Työsosuuskunta Värkkäyksestä ja hallituksen puheenjohtaja Hannu Niemelä Raution Kauppa Osk:sta.

  • Maaseutu Suomen kestävän kehityksen työn moottorina – missä mennään nyt ja tulevaisuudessa? 1/2

    Järjestäjä: Valtioneuvoston kanslia, Eeva Furman ja Taru Savolainen

    Aika: pe 27.9. klo 13

    Tavoitteet: Työpajoissa keskustellaan kestävästä kehityksestä maaseudulla sekä kootaan tietoa kestävyyden tilasta ja näkymistä Suomen kestävän kehityksen maaraporttiin, joka esitellään YK:lle kesällä 2025.

    Työpajoissa keskustellaan kestävästä kehityksestä maaseudulla sekä kootaan tietoa kestävyyden tilasta ja näkymistä Suomen kestävän kehityksen maaraporttiin, joka esitellään YK:lle kesällä 2025.

    Kohderyhmä: maaseudun toimijat eri puolilta Suomea, kaikki kiinnostuneet

    Ohjelma:

    Tässä työpajassa pohditaan maaseutua tänä päivänä yhteiskunnallisen kestävyyden* näkökulmasta. Pohdimme, mitkä maaseutuun liittyvät tekijät ovat vahvistaneet ja mitkä mahdollisesti haitanneet kehityksen kestävyyttä viimeisen 5 vuoden aikana.

    Pureudumme erityisesti siihen, mikä kehityksessä kumpuaa maaseudun historiallisesta luonteesta, mitä on tietoisesti rakennettu viimeisten vuosien aikana sekä onko Suomen eri osien välillä eroja maaseudun kestävyydessä ja mikä yhdistää alueita kehityksen kestävyyden suhteen.

    1. Johdatus työpajaan ja lyhyt alustuspuheenvuoro
    2. Keskustelu pienryhmissä
    3. Pienryhmäkeskustelujen purku

    Osallistujille toimitetaan yhteenveto työpajan annista jälkikäteen.

    Tausta

    * Yhteiskunnallisessa kestävyydessä lähtökohtana on, että Suomen kestävä menestys riippuu viidestä keskeisestä ja toisiinsa vaikuttavasta kestävyydestä:

    • Ekologinen kestävyys
    • Taloudellinen kestävyys
    • Inhimillinen ja kulttuurinen kestävyys
    • Sosiaalinen ja terveydellinen kestävyys
    • Turvallisuuden, oikeusvaltion ja demokratian kestävyys.

    Kokonaisuudessaan yhteiskunnan kehitys on kestävällä pohjalla, kun yhteiskuntaa kehitetään ja ongelmia ratkaistaan niin, ettei merkittävää haittaa aiheudu yhdessäkään kestävyydessä. Periaatteessa tämä tarkoittaa, että esimerkiksi taloutta vahvistavia toimia ei tulisi tehdä ekologisen kestävyyden kustannuksella, tai ekologista kestävyyttä vahvistavia toimia ei tulisi toteuttaa niin, että niistä seuraa merkittävää haittaa esimerkiksi sosiaaliselle ja terveydelliselle kestävyydelle.

    (Airio ym. 2024. Kestävyysarvioinnin toimintamalli: Keskustelualoite. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2024:8)

  • Maaseutu Suomen kestävän kehityksen työn moottorina – missä mennään nyt ja tulevaisuudessa? 2/2

    Järjestäjä: Valtioneuvoston kanslia, Eeva Furman ja Taru Savolainen

    Aika: pe 27.9. klo 14

    Maaseutu Suomen kestävän kehityksen työn moottorina – missä mennään nyt ja tulevaisuudessa? 

    Toteuttaja: Valtioneuvoston kanslia

    Tavoitteet: Työpajoissa keskustellaan kestävästä kehityksestä maaseudulla sekä kootaan tietoa kestävyyden tilasta ja näkymistä Suomen kestävän kehityksen maaraporttiin, joka esitellään YK:lle kesällä 2025.

    Järjestäjä: Valtioneuvoston kanslia, Eeva Furman ja Taru Savolainen

    Kohderyhmä: maaseudun toimijat eri puolilta Suomea, kaikki kiinnostuneet

    Ohjelma:

    Tässä työpajassa pohditaan maaseudun tulevaisuutta kestävän kehityksen näkökulmasta. Mitkä tekijät mahdollistavat maaseudun kehityksen yhteiskunnallisesti kestävään* suuntaan, mitkä asiat jarruttavat tai kääntävät kehitystä kielteiseen suuntaan?

    Pureudumme erityisesti siihen, mitä erilaiset alueelliset toimijat voivat oppia toisiltaan, millaisia toimijoita kaivataan ja miten maaseutua ja kaupunkeja voidaan parhaiten viedä yhdessä kestävän kehityksen suuntaan.

    1. Johdatus työpajaan ja lyhyt alustuspuheenvuoro
    2. Keskustelu pienryhmissä
    3. Pienryhmäkeskustelujen purku

    Osallistujille toimitetaan yhteenveto työpajan annista jälkikäteen.

    Tausta

    * Yhteiskunnallisessa kestävyydessä lähtökohtana on, että Suomen kestävä menestys riippuu viidestä keskeisestä ja toisiinsa vaikuttavasta kestävyydestä:

    • Ekologinen kestävyys
    • Taloudellinen kestävyys
    • Inhimillinen ja kulttuurinen kestävyys
    • Sosiaalinen ja terveydellinen kestävyys
    • Turvallisuuden, oikeusvaltion ja demokratian kestävyys.

    Kokonaisuudessaan yhteiskunnan kehitys on kestävällä pohjalla, kun yhteiskuntaa kehitetään ja ongelmia ratkaistaan niin, ettei merkittävää haittaa aiheudu yhdessäkään kestävyydessä. Periaatteessa tämä tarkoittaa, että esimerkiksi taloutta vahvistavia toimia ei tulisi tehdä ekologisen kestävyyden kustannuksella, tai ekologista kestävyyttä vahvistavia toimia ei tulisi toteuttaa niin, että niistä seuraa merkittävää haittaa esimerkiksi sosiaaliselle ja terveydelliselle kestävyydelle.

    (Airio ym. 2024. Kestävyysarvioinnin toimintamalli: Keskustelualoite. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2024:8)

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumalla mukaan saat ennen tapahtumaa sähköpostiisi linkin, jolla pääset sisään tapahtuman virtuaaliselle alustalle. Alustalle striimataan kaikki päälavan ja Studion keskustelut, ja siellä voit osallistua keskusteluun ja verkostoitua tapahtuman vieraiden sekä muiden osallistujien kanssa. Lisäksi voit osallistua virtuaalisiin työpajoihin. 

Ilmoittaudu mukaan täällä